Haihdutus kuuluu mustalipeän
käsittelyyn, jossa pesty massa haihdutetaan poistamassa vesi massasta, joka
voidaan edelleen polttaa soodakattilassa. Haihdutuksen aikana mustalipeän
kuiva-ainepitoisuutta nostetaan 13 - 18 %:sta 72 - 85 %:iin, mikä mahdollistaa
korkean energiataloudellisen höyryn tuotannon, suuremman mustalipeän
lämpöarvon, kemikaalikierron kapasiteetti kasvaa sekä rikkioksidien määrä
alenee merkittävästi pakokaasuissa. Haihdutusyksiköille tulevaa mustalipeää
kutsutaan laihaksi lipeäksi, joka haihdutuksen aikana muutetaan vahvaksi
lipeäksi. Mustalipeä on kemiallisesti hiiltä C, happea O ja rikkiä S, sen
tärkeimmät yhdisteet ovat ligniini ja alifaattiset karboksyylihapot, kuten
esimerkiksi muurahaishappo ja etikkahappo. Mustalipeä sisältää myös erilaisia
uuteaineita ja epäorgaanisia yhdisteitä. Lisäksi mustalipeän kemiallinen
koostumus vaihtelee sen mukaan, onko syöttömateriaali havu- vai lehtipuuhakkeesta,
keittomodifikaatiosta sekä sellun tuotannon prosessivesien kierrätysasteesta.
Mustalipeän käsittely on tärkeää
sen vuoksi, että sen polttoarvoa saadaan nostettua riittävän suureksi, mikä on
prosessin hallinnan kannalta huomionarvoinen asia. Korkeamman
kiintoainepitoisuuden avulla saavutetaan myös standardien mukaiset päästörajat,
jotka riippuvat sellutehtaan alueellisesta sijainnista. Mustalipeän tehokkaalla
haihdutuksella taataan myös alhaiset pakokaasujen käsittelykustannukset, sillä
mustalipeän polttaminen on paljon puhtaampaa korkealla kiintoainepitoisuudella.
Metsä Groupin Äänekosken tehtaalla tullaan saavuttamaan jo 85 %:n
kuiva-ainepitoisuus, mutta Suomen sellutehtaissa, 60 %:n kuiva-ainepitoisuus on
maksimiraja. Tähän kuiva-ainepitoisuuteen päästään käyttämällä haihdutinta, laskevan
kalvon haihdutin, joka on yleisin käytetty haihdutin prosessiteollisuudessa.
Mustalipeän sisältämä vesi H2O
haihdutetaan monivaiheprosessissa, joka saattaa sisältää useita sarjaan
asennettuja haihduttimia, jotka kasvattavat kemikaalikierron kapasiteettia ja
soodakattilan höyryn määrää. Monivaihehaihdutuksella saavutetaan parempi
energiataloudellinen hyötysuhde kuin 1-vaiheisella haihduttamoilla, sillä
esimerkiksi 5-vaiheisen haihduttamon höyryntarve on viidesosa verrattuna
1-vaiheiseen haihduttamoon. Mustalipeä voidaan käsitellä monella erilaisella
haihdutintyypillä, yleisimmät haihduttimet ovat laskevan tai nousevan kalvon
haihduttimet sekä pakkokiertoväkevöitintä käytetään, jotta kuiva-ainepitoisuus saavuttaa
80 %:n arvon. Laskevan kalvon haihduttimessa mustalipeä pumpataan kiertopumpulla
haihduttimen yläosaan, josta lipeä valuu tasaisesti jokaiselle lamellille.
Haihduttimen yläosasta mustalipeä valuu painovoiman vaikutuksesta lämpöpintaa
pitkin alaspäin, jonka aikana mustalipeässä oleva vesi höyrystyy, joka kerätään
haihduttimen säiliöstä pisaranerottimelle. Pisaranerottimella poistetaan höyryn
mukaan lähteneet mustalipeäpisarat, pisaranerottimella taataan myös tehokas
lauhteen puhdistus, josta lauhde voidaan käyttää selluntuotannon eri
prosesseissa. Haihdutettu mustalipeä valuu lopulta säiliön pohjalle, josta se
voidaan kerätä kiertoon tai pumpata takaisin haihduttimen yläosaan uudelleen
haihdutusta varten. Laskevan kalvon haihduttimen jälkeen, mustalipeän
kuiva-ainepitoisuutta voidaan vielä nostaa pakkokiertoväkevöittimessä, jossa mustalipeän
kuiva-ainepitoisuus voi nousta yli 80 %:iin. Pakkokiertoväkevöittimessä
käsitellään suuria määriä mustalipeää putkilämmönsiirtimen läpi, jossa
mustalipeän lämpötila nousee 3-4 celsiusastetta. Putkilämmönsiirtimen jälkeen
mustalipeä paisuu paisunta-astiassa, jossa syötetty lämpöenergia vapautuu
vesihöyrynä. Tämän haihduttimen haittana on kuitenkin suuri sähkönkulutus
pumpun vaatimasta energiasta johtuen, kun taas laskevan kalvon haihduttimessa
pumppua ei tarvita ja sen mekaaninen rakenne on paljon yksinkertaisempi
pakkokiertoväkevöittimeen verrattuna. Pakkokiertoväkevöitin onkin mustalipeän
tehostettu yksikköprosessi, jossa kuiva-ainepitoisuutta nostetaan
mahdollisimman korkealle. Tutkimuksen avulla mustalipeän haihdutuksen vaatimaa
energiaa on kuitenkin saatu laskettua ja haihdutinyksiköiden yhdistämisellä
saavutetaan mahdollisimman korkea kuiva-ainepitoisuus, joka tuottaa suuren
määrän kuumaa höyryä ja samalla haitalliset päästöt alenevat standardien
asettamiin raja-arvoihin.
Haihdutinyksiköiden välillä
höyryä kierrätetään yksiköiden välillä ja kussakin haihduttimessa haihdutettu
vesihöyry hyödynnetään seuraavassa haihdutinyksikössä. Haihduttamossa
mustalipeä ja lämmityshöyry virtaavat vastakkaisiin suuntiin ja koko tämän
prosessin aikana mustalipeän kuiva-ainepitoisuus nousee 60 %:iin. Tyypillisessä
haihdutusprosessissa on 5 haihdutusyksikköä, mustalipeän ollessa 2. tai 3.
haihdutusyksikön kohdalla, mustalipeän kuiva-ainepitoisuus on välillä 30-35 %
ja sitä prosessiteollisuudessa kutsutaan välilipeäksi, joka on muuntumassa
laihasta lipeästä vahvaksi lipeäksi.
Mustalipeän haihdutuksen kannalta
prosessin säätäminen on olennaisessa asemassa tuotannon tehostamisen kanssa,
vahvamustalipeän tulisi olla mahdollisimman tasaista, jotta soodakattilan
prosessin lämpötila ja paine pysyisivät vakioina koko tuotannon aikana. Tämä
mahdollistaisi joustavan tuotannon ohjauksen ja selluntuotannossa muiden
osastojen tuotantotavoitteet pystytään mahdollistamaan juuri vahvamustalipeän
tasaisuuden vuoksi. Lisäksi haihdutinyksiköiden valvonta ja niiden seuranta
tehostaa mustalipeän haihdutusta, haihdutinyksiköt tulisi puhdistaa ja pestä
säännöllisin väliajoin. Seuraamalla haihdutinyksiköitä, höyryn tuotantoa
pystytään tehostamaan ja mahdollisilta tuotantohäiriöiltä vältytään.
Höyryntuotantoa voidaan säätää haihdutinprosessissa, kun tunnetaan keittämöltä
tuleva lipeän kuiva-ainepitoisuus ja sen virtaus, koko prosessin kannalta on
tärkeää tietää, mihin mustalipeän kuiva-ainepitoisuuteen halutaan päästää, niin
voidaan lämpöhöyry säätää optimiin haihdutinyksiköissä.
Haihduttamolla voi myös esiintyä
ongelmia, jotka liittyvät olennaisesti tuotannon häiriöihin. Haihdutin voi
likaantua Burkeiitti-suolalla, dikarbonaatilla tai kalsiumkarbonaatilla, jotka
tarttuvat haihduttimen lämpöpinnoille tukkien mustalipeän kiertoa
haihduttimessa. Haihduttimen seurannassa on otettava huomioon myös
laihamustalipeän mukana tulevat kuidut, jotka myös pilaavat ja likaavat
lämpöpintaa. Haihduttamolta höyrystynyt vesi voi myös sisältää epäpuhtauksia,
jotka pilaavat pisaranerotinta, jossa poistetaan pienet mustalipeäpisarat
höyrystä.
Prosessi tuntuu olevan hanskassa. Oletko ottanut kaikki faktat luentokalvoista?
VastaaPoistaTähän osakokonaisuuteen käytin muitakin lähteitä kuin luentokalvoja. Tästä julkaisusta on kuitenkin niin kauan, että en valitettavasti muista, mitä lähteitä käytin.
VastaaPoista